Luovan alan asiantuntijaksi viestinnän yliopisto-opintojen kautta

Asiantuntijuus rakentuu pala palalta teorian ja käytännön yhdistelmänä. Asiantuntijuuden pakettiin kuuluu niin pehmeitä kuin koviakin taitoja, hiljaista tietoa ja intuitiota, sekä tietynlaista harjaantuneisuudesta kielivää otetta tekemiseen. Ilman aitoa kiinnostusta alaa kohtaan ei asiantuntijuutta on vaikeaa saada syntymään, ja uteliaisuus ja halu kehittyä ovatkin ajava ja ylläpitävä tekijä työuralla – sanoisin jopa sen olevan osa itse asiantuntijuutta. Nämä tekijät alkavat kertyä jo opiskeluaikana, mutta oman kiinnostuneisuuden tarvitse olla selvää heti ensimmäisestä kurssista lähtien. Hain itse viestinnän opiskelijaksi kaksi välivuotta vietettyäni. Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän ovet eivät ensiheittämällä avautuneet minulle, mutta kotikaupunkiini pääsinkin todistusvalinnalla. Ajatus Vaasan yliopistoon hakemisesta oli kytenyt jo lukiossa, ja totesin viestinnän opintojen tarjoavan hyvän pohjan jolle lähteä rakentamaan omaa uraa. Asiantuntijaksi voi kasvaa monia polkuja, eikä kerrytetty osaaminen ole koskaan turhaa.

Tähän mennessä karttunutta tietotaitoa

Olen kiinnostunut laajalla skaalalla hyvin monista eri aihepiireistä, ja opintojeni hienoimpia puolia minusta onkin juuri niiden monialaisuus. Minua on useasti kutsuttu analyyttiseksi, ja rakastan pohdiskella ihmiskunnan ja elämän keskeisimpiä kysymyksiä. Viestintä yhdistelee monia eri tieteenaloja– yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden välimaastossa se on saanut vaikutteita niin sosiologiasta, lingvistiikasta, kulttuurintutkimuksesta kuin psykologiastakin. Oikeastaan mistä vain voi löytää viestinnällisiä ongelmia tai mahdollisuuksia. Korkeakouluopintojen aikana voi usein olla vaikeaa nähdä oman osaamisen kehittymistä, joten oli hyvin positiivinen ahaa-elämys huomata jossain vaiheessa opintoja alkavansa nähdä maailmaa viestinnän silmälasien läpi.

Sivuaineenani olen opiskellut markkinointia, mikä pohjustaa hyvin tavoitettani graafikkona työskentelemisestä. Viestinnän yliopisto-opinnoissa monet käytännön taidot jäävät oman aktiivisuuden varaan. Digitaaliset työkalut -kurssi oli useamman tunnin työpajoista koostuva viikon intensiivikurssi, jolla tutustuimme Adoben ohjelmiin. Saimme melko vapaat kädet luoda mitä halusimme, ja minä tulin ajatelleeksi tehdä haitariesitteen Vaasan vapaaseurakunnalle. Hyväksi onneksi tulin kysyneeksi heiltä kurssin aikana, josko heillä olisi todella käyttöä brosyyrille. Viimeiset muutokset teimme yhteistyössä seurakunnan pastorin kanssa, ja menimme yhdessä painamaan esitteet. Oli innostavaa huomata kykenevänsä tosielämän projektiin ja toimivaan yhteistyöhön, ja vapaaehtoistyöt ovatkin minusta loistava tapa kerryttää kokemusta. Olen muillakin kursseilla yrittänyt hyödyntää kaikki tekosyyt harjoitella visuaalisten tuotosten tekemistä, ja etsiä sovelluksia oppimalleni teorialle. Vastuun ottaminen oman asiantuntijuuden kehittämisestä kannattaa.

Pehmeitä taitoja ja kehityskohteita

Olen loputtoman kiinnostunut ihmisistä introvertista luonteestani huolimatta. Viestintä tietenkin liittyy olemuksellisesti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, joten ihminen on monella tapaa tieteenalan keskiössä. Itselleni on tärkeää kuunnella toisia herkällä korvalla ja todella ymmärtää niitä mekanismeja, jotka meitä kaikkia ajavat, kuten motivaatiota, arvoja ja tunteita. Työskenneltyäni yli vuoden asiakaspalvelijana saatoin sanoa kokemukseni vahvistuneen entisestään: ihminen on tärkein, ja minä haluan auttaa siinä missä voin. Pidän myös esiintymisestä, ja opintojeni aikana saamani palaute on antanut itsevarmuutta siihen.

YO-kuvauksiin lähdössä.

Kameraan tartuin ensi kertoja jo ala-asteen alussa. Rakkaus luontokuvaukseen vaihtui valokuvaajan urasta haaveiluun, ja tähän mennessä olen kuvannut valmistujaispotretteja ja häitä. Myös tapahtumien valo- ja videokuvaus ja striimaus on minulle vapaaehtoistöistä tuttua. Tulevaisuudessa haluaisin kehittää erityisesti videokuvaustaitojani, sillä audiovisuaalinen ilmaisu on minusta voimallisimpia olemassa olevia viestintäkeinoja. Myös argumentointi- kirjoitus- ja kriittistä lukutaitoani haluaisin vielä kehittää.

S.K.

Bangladeshista Suomeen – oppimisen jatkuva prosessi

Kuva: Aada Keronen

Vaasan yliopiston apulaisprofessori Ahm Shamsuzzoha kertoo matkastaan Bangladeshistä Suomeen, ja kokemuksistaan sekä opiskelijana että tutkijana ja sopeutumisestaan suomalaiseen kulttuuriin. Matka kohti Suomea alkoi hänen väitöskirjaohjaajansa kehotuksesta, joka oli matkustellessaan ihastunut Suomeen ja sen kulttuuriin.

Bangladeshista Suomeen

Shamsuzzoha kertoo opiskelleensa bangladeshilaisessa yliopistossa, kun hänen väitöskirjaohjaajansa kehotti häntä miettimään Suomea osana tutkinnon suorittamista. Shamsuzzohan ohjaaja oli vieraillut Nokialla, joka oli siihen aikaan tunnettu asemastaan kansainvälisillä teknologiamarkkinoilla. Ohjaaja oli matkallaan täysin ihastunut Suomeen sekä erityisesti sen kesään, ja suositteli opiskelua Suomessa Shamsuzzohalle.

”Totta kai tiesin, missä Suomi on, mutten ollut ajatellut sitä vaihtoehtona. Kaikki yleensä miettivät muuttamista Yhdysvaltoihin tai Australiaan, mutta eivät Suomeen tai muihin pohjoismaihin,” Shamsuzzoha pohtii.

Hän lähetti muutaman hakemuksen ympäri Suomea ja yksi päätyi Vaasaan. Vastaus tuli miltei heti ja siinä ilmeni, että Vaasa etsii tohtoriopiskelijoita. Hakemus sopi täysin siihen, mitä yliopisto haki. Shamsuzzoha haki stipendiä ja sai sellaisen kahdeksi vuodeksi.

“Yhtäkkiä mietin, miksi ihmeessä en lähtisi Suomeen. Täytyyhän sitä kokeilla!”

Työskentely Suomessa

Shamsuzzoha, toimii nykyään apulaisprofessorina yliopiston teknillisellä puolella Industrial System Analytics -opiskelusuunnassa. Hänen mukaansa koulutukselliset erot Bangladeshiin verrattuna ovat merkittävät. Shamsuzzohan mielestä on tärkeää luottaa itseensä tutkijan ammatissa, jolloin itsetunnon ja itsensä rakentaminen sekä kehittäminen on tärkeämpää kuin muiden kanssa kilpailu. Hän kertoo, että erikoista Suomessa on ollut myös se, että opettajat ja opiskelijat ovat ”samalla viivalla”, toisin kuin Bangladeshissa, jossa opettajat ovat ”ylempänä” paremmassa asemassa kuin oppilaat. Tämä luo turvallisen ilmapiirin, joka on oppimista tukevaa ja helpottaa esimerkiksi ryhmätöiden tekemistä. Ryhmätyöt ovat myös Shamsuzzohan mielestä yksi Suomen ja Euroopan uniikeimmista asioista opiskelussa ja ne antavat hänen mukaansa paljon monipuolisuutta, kommunikaatiotaitoja, motivaatiota ja itsevarmuutta opiskeluihin.

Hänen väitöskirjaohjaajansa Suomessa, professori Petri Helo jätti Shamsuzzohaan jäljen. “Professorini ei ikinä leimannut keskeneräistä työtäni suoraan huonoksi, vaan antoi korjausehdotuksia. Hän todella kannusti minua”, Shamsuzzoha kertoo.

Shamsuzzohan ura on ollut pitkä ja matkaan on kuulunut eri maissa opiskelua ja työskentelyä. Hänen mukaansa oppiminen on jatkuva prosessi, joka vaatii aikaa ja panostusta. Oppimiseen pitää keskittyä, sillä kaikkea ei voi oppia heti. Täytyy olla motivoitunut ja yrittää taukoamatta. Loppujen lopuksi kova työ palkitaan.

Sopeutuminen Suomeen

Suomeen asettuminen perheen kanssa on ollut Shamsuzzohalle tärkeää. Hänen lapsensa ovat kasvaneet Suomessa ja tottuneet suomalaiseen kulttuuriin, ja perhe on rakentanut vahvan siteen maahan. Shamsuzzoha korostaa ilmastollisia ja kulttuurisia eroja Bangladeshin ja Suomen välillä. Bangladeshilainen lämmin ilmasto vaihtui Suomessa kylmempiin olosuhteisiin, mutta Shamsuzzoha kertoo sopeutuneensa hyvin ja nauttivansa nykyään viileästä ilmastosta.

“Suomen kieli on hyvin erilaista, mutta senkään oppiminen ei ole mahdotonta.”

Shamsuzzoha itse puhuu vain Englantia ja tietysti äidinkieltään bengalia, mutta ymmärtää myös hieman hindiä. Suomen kieli on hänen mielestään jokseenkin outo kieli, sillä se ei ole lainkaan samanlainen englannin tai muiden hänen osaamiensa kielten kanssa. Shamsuzzohan koko perhe asuu Suomessa ja lapset käyvät kansainvälistä koulua, mutta puhuvat hyvää Suomea.

Pohdimme ennen haastattelua, kuinka Suomessa pärjää ilman suomen kielen taitoa ja vastaus yllätti meidät, sillä Shamsuzzohan mukaan hyvin. Englantia osataan yleisesti ja sillä pärjää paikassa kuin paikassa. Kielten opiskelu on siis Shamsuzzohan mielestä tärkeää, ja hän korostaakin kielitaitoa yhtenä tärkeimpänä uravalmiutena.

Kaiken kaikkiaan Shamsuzzoha näkee tulevaisuutensa Suomessa ja haluaa jatkaa työskentelyä tutkimuksen parissa. Hän on kiitollinen saamastaan tuesta ja näkee Suomen kotimaanaan, jossa hän ja hänen perheensä ovat löytäneet paikkansa.

Ryhmä 10: Aada, Aada, Milla ja Veera

Tämä blogiteksti on tuotettu kielikeskus Linginnon Sovella sosiaalista mediaa -opintojaksolla. Löydät opintojakson Instagramista nimellä @sosomesuomeksi.

Minä olen osaaja

Kuva: Vaasan yliopiston kuvapankki.

“Millainen asiantuntija jo olen?”

En osannut vastata kysymykseen. Ensimmäisenä mieleeni tuli, että enhän minä voi vielä olla minkäänlainen asiantuntija. Syvemmän pohdinnan aikana olen huomannut, että olen kehittynyt yliopistossa opiskellessani vahvemmaksi osaajaksi, ja voisinkin jo jollakin tavoin kutsua itseäni asiantuntijaksi. Avaan tässä kirjoituksessa näkemyksiäni asiantuntijuudesta, ja miten voisin soveltaa tätä käsitettä itseeni.

Mitä asiantuntijuus tarkoittaa minulle

Asiantuntijuutta on vaikea määritellä ytimekkäästi, ja raja osaajan ja asiantuntijan välillä voi olla epäselkeä. Kun kuulen sanan ”asiantuntija”, minulle syntyy mielikuva henkilöstä, jolla on vuosien verran alan kokemusta. Asiantuntijan mielipiteeseen voi luottaa, koska hän on kartuttanut osaamistaan jo pidemmän aikaa ja ymmärtää konsepteja, joita maallikot eivät edes osaisi ottaa huomioon. Minulle asiantuntijan nimike on osoitus luottamuksesta henkilön osaamiseen.

Matkani asiantuntijuutta kohti kulkee opintojen kautta.

Olen opintojeni aikana vähitellen kasvattanut omaa asiantuntijuuttani monella eri sektorilla ja kehittynyt itsevarmemmaksi osaajaksi. Erinomainen esimerkki tällaisesta osaamisesta on toisena opiskeluvuotenani suorittamani opintojakso, missä pureuduttiin muun muassa siihen, kuinka ohjelmointialalla tyypillisesti suunnitellaan ja toteutetaan isoja projekteja. Opin kurssilla käyttämään alalle olennaisia työkaluja ja luomaan suunnittelustrategioita pohjasta pitäen. Tältä kurssilta saamani osaaminen ja suhteet johtivatkin suoraan työharjoittelujaksoon ja ensimmäiseen työpaikkaani tällä matkallani kohti unelma-alani asiantuntijuutta.

”Minulle asiantuntijan nimike on osoitus luottamuksesta henkilön osaamiseen.”

Kuinka osaamiseni näkyy jo nyt

Olen ollut hieman yli vuoden ajan töissä tässä ohjelmistoyrityksessä, ja sen aikana olen vähitellen kerryttänyt tietoa ja ymmärrystä ohjelmistotuotannon eri osa-alueista. Olen myös tänä aikana oppinut olemaan osana tiimiä, kommunikoimaan tehokkaammin myös englanniksi, ja antamaan oman mielipiteeni asioiden toteuttamisen suhteen. Vaikka en vielä hallitse kokonaisen työprojektin kaikkia osa-alueita täysin, voisin sanoa että tässä vaiheessa ymmärrän toteuttamani ohjelman rakenteen hyvin, ja voisinkin itsevarmasti sanoa olevani sen asiantuntija.

Millainen asiantuntija haluan olla tulevaisuudessa?

Tällä hetkellä minun täytyy usein miettiä huolellisesti, millaisessa kontekstissa minun olisi hyväksyttävää kutsua itseäni asiantuntijaksi. Tahdon omistaa paremman ymmärryksen osaamisestani, jotta voin helpommin todeta, olenko tarpeeksi pätevä kutsuakseni itseäni asiantuntijaksi. Toivon myös, että tulen laajentamaan taitojani varsinkin työelämässä, jotta voin seuraavalla kerralla olla asiantuntija ilman minkäänlaisia tarkentavia ehtoja.

Ryhmä 1. M. L.

Asiantuntijuudesta kokonaisuus

Viestinnän opiskelijasta asiantuntijaksi

Asiantuntijuuteen on useita eri polkuja, eikä se ole koskaan valmis määränpää. Asiantuntijuus vaatii jatkuvaa kehittymistä ja oppimista. Opiskelijasta voi tuntua vieraalta kutsua itseään vielä asiantuntijaksi, vaikka opiskelulla kartutetaan koko ajan juurikin alan asiantuntijuutta. Tässä artikkelissa jaan omia ajatuksia asiantuntijapolustani ja tavoitteistani viestinnän opiskelijana.

Kuva: Vaasan yliopisto

Asiantuntijuuteni alkutaipaleet

Opiskelen tällä hetkellä viestintätieteitä kolmatta vuotta, ja sivuaineitani ovat digitaalinen markkinointi ja politiikka. Kolmen vuoden aikana olen ehtinyt kerryttää teoreettista tietopohjaa niin viestinnästä kuin myös useammalta muulta alalta koulutehtävien sekä kandidaatintutkielman yhteydessä tutkimustyöskentelyn kautta. Käytännön kokemusta olen saanut erilaisilta kursseilta koulussa ja vapaa-ajalla sekä itsenäisesti opettelemalla. Tällä hetkellä viestinnässä minua kiinnostavat strategiset ja luovat tavat tehdä viestintää ja ala innostaa minua erityisesti siksi, että se antaa mahdollisuuden työskennellä useiden eri (erikois)alojen piirissä. Viestinnän merkityksellisyys ja yhteiskunnallinen luonne ovat myös vahvasti ohjanneet minua tälle alalle.

Viestinnän osaamisen lisäksi minulla on kokemusta myyjänä ja asiakaspalvelijana. Pidän näitä kokemuksia tärkeinä asiantuntija-minäni rakentumisessa, sillä ne opettivat minulle paljon itsestäni. Opin muun muassa, että rauhallisuuteni voi myös olla hyödyksi esimerkiksi paineen alla, opin nopeasti erilaisia järjestelmiä ja rutiineja sekä sopeudun nopeasti useisiin erilaisiin ja monikielisiin työyhteisöihin.

Tavoitteeni viestinnän asiantuntijana

Muutaman viime vuoden aikana olen oppinut viestinnän alasta hyvin paljon. Yksi tärkeimmistä oivalluksistani on ollut se, että viestinnän ala on jatkuvassa muutoksessa; teknologiat ja sosiaalinen media kehittyvät koko ajan. Viestinnän asiantuntijana oppimiseni ei siis tule päättymään siihen, kun saan tutkintotodistukseni käteen. Viestinnän opiskelu on ollut itselleni hyvin innostavaa ja antoisaa, ja toivonkin, että into uuden oppimiseen tulee pysymään pitkään osana asiantuntijuuttani. Ala on myös hyvin kilpailtu, joten jatkuva itsensä kehittäminen on siltäkin kannalta tärkeää.

Yksi tärkeimmistä oivalluksistani on ollut se, että viestinnän ala on jatkuvassa muutoksessa; teknologiat ja sosiaalinen media kehittyvät koko ajan

Tällä hetkellä koen olevani urallani vaiheessa, jossa haluan kokeilla kaikkea, jotta löytäisin oman selkeän kiinnostuksen ja erikoistumisen kohteen. Haluan oppia lisää alan trendeistä, kuten strategisesta viestinnästä ja monipuolisesta sisällöntuotannosta. Seuraava tavoitteeni asiantuntijaurallani onkin saada oman alan harjoittelupaikka. Suurin tavoitteeni on kuitenkin se, että voin asiantuntijuudellani tehdä ja saada aikaan jotain merkityksellistä.

Ryhmä 4: A.K.

Oman elämän asiantuntija

Kuva 1. Vaasan yliopisto

Mitä ajatuksia asiantuntijuus minussa herättää?

Asiantuntijuus herättää minussa positiivisia mielikuvia. Ensimmäisenä mieleen tulee tietyn alan
ammattilaiset. Yleensä mielikuvana on myös henkilöt, jotka tietävät asiasta enemmän kuin itse.
Mielestäni asiantuntijana on tärkeää jakaa tietoja ja oppeja muille, jotka eivät tunne omia
erityisosaamisen alueita yhtä hyvin kuin itse. Itse pidän myös asiantuntijoita tietynlaisena
auktoriteettina. Pyrin itse aina oppimaan heiltä mahdollisimman paljon asioita ja ajatusmalleja, koska heillä on itselle vieraasta aiheesta enemmän kokemusta ja tietoa.

Millaista asiantuntijuutta olen jo päässyt kerryttämään?

Itsehän olen vielä asiantuntijuus matkani alkutekijöissä. Tällä hetkellä asiantuntijuuteni näkyy
koripallopiireissä, koska olen pelannut sitä ammatikseni ja tuomaroinut eläköidyttyäni. Tätä
asiantuntijuutta on kertynyt pitkin kilpauraa ja erilaisissa koulutuksissa sekä leirityksissä. Haluan
kehittyä ja laajentaa omaa asiantuntevuuttani koko elämäni ajan. Itse nautin erittäin paljon päästä jakamaan omaa tietoa, käsitystä sekä ajattelumalleja aiheista, jotka ovat itselle tuttuja ja joiden seurassa on käyttänyt elämän aikana suuren osan aikaa. Koripallossa asiantuntijuuttani haluan kehittää syventävillä tuomari- sekä valmennuskoulutuksilla, joiden avulla koen saavani vielä uusia näkökulmia lajiin. Olen ollut lajin kanssa tekemisissä lähes 15-vuotta ja vaikka polvileikkaus lopetti pelaajaurani. En halua lopettaa lajin kanssa työskentelyä.

Olen myös aloittanut matkani asiantuntijuuteen opiskellessani ensimmäistä vuotta Vaasan yliopistossa Data-arkkitehtuuria. Tutkinto on tekniikan kandidaatti ja tämän jälkeen diplomi-insinööri. Ensimmäiset kurssit ovat jo antaneet alkeita esimerkiksi koodauksesta sekä uusista itselleni ennaltaan untemattomista ajattelumalleista sekä toimintatavoista. Tietysti asiantuntevuuteni on vielä ensimmäisillä askelillaan, mutta odotan innolla, mitä uutta opintojen jatkuessa tarttuu matkaan. Työelämässä olen ollut kesätyön tekijänä monta kesää. Muutaman kesän olin kahvilatyöntekijänä. Tämän jälkeen kaksi kesää kesäterassilla ja nyt olen kesäterassin esimies kolmatta vuotta putkeen. Tänä aikana on asiantuntijuutta tullut asiasta, kuin toisestakin. Mutta esimerkiksi ravintoloiden säännökset ja hygienian tarkka seuranta, olivat entuudestaan itselleni tuntemattomia.

Minkälaista asiantuntijuutta haluan kehittää tulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa haluan syventää jo aloittamieni aiheiden asiantuntevuutta, mutta haluan myös oppia oman alan työnteosta. Lisäksi haluaisin kasvattaa tietämystäni muistakin urheilulajeista sekä liikuntamuodoista. Olen aina ollut kiinnostunut liikunnasta ja liikunta on aina ollut oleellinen osa arkea. Esimerkiksi asiantuntijuus tenniksestä ja lentopallosta kiinnostaisi minua.

Muutto Vaasaan ja koripallon asema

Minä olen ollut koripallossa kiinni koko elämäni. Yritin Vaasaan muuton jälkeen jättää kengät narikkaan ja kokeilla jotain uutta. Ensimmäisenä päivänä kuitenkin eräs koripallo tuttu törmäsi minuun yliopiston käytävällä ja kysyi tulenko huomenna harjoituksiin ja siitä kierre jälleen alkoi. Ennen pelasin koripalloa ammattiksi Uudenkaupungin Korihaissa. Kuitenkin polviongelmat saivat minut jättämään ammattilaiskentät ja päätin aloittaa siirtymiset koulutuksen kautta perinteisempään työelämään. Polviongelmat eivät kuitenkaan jääneeet Uuteenkaupunkiin, sillä parhaillaan odotan aikaa polvileikkauseen revenneen eturistisiteen takia.

-Ryhmä 5: M.H.

Aloittelijasta asiantuntijaksi

Minkälainen asiantuntija minä jo olen?

Johdanto

Kun tarkastelemme itseämme asiantuntijoina omalla alallamme, on tärkeää ymmärtää sekä omat vahvuutemme että heikkoutemme. Tämä artikkeli pyrkii hahmottamaan millainen asiantuntija minä olen, ja miten oma osaamiseni ja kokemukseni vaikuttaa työhöni. Olen tällä hetkellä ensimmäisen vuosikurssin tekniikan opiskelija, data-arkkitehtuurin opintosuunnassa. Onkin siis luonnollista, että kokemukseni ja asiantuntijuuteni omalta akateemiselta alaltani on vielä melko vaatimatonta. Tähänastisissa opinnoissa olen kuitenkin päässyt kerryttämään kokemusta niin teoreettisista kuin käytännönkin aihepiireistä.

Vahvuudet

Yksi vahvuuksistani asiantuntijana on luova ajattelu. Tämä auttaa minua näkemään käsiteltäviä asioita ja aiheita monipuolisesti eri näkökulmista. Olen omasta mielestäni myös taitava ongelmanratkaisija ja pystyn analysoimaan monimutkaisempiakin ongelmia ja hahmottamaan kokonaiskuvan yksityiskohtien keskellä.

Kehityskohteet

Kuten jokaisella yksilöllä, myös minulla on kehittämisen varaa tietyissä aihealueissa. Yksi näistä on tiimityöskentely. Olen luonnostaan melko introvertti ja hyvin tottunut suorittamaan annetut tehtävät mieluummin yksin kuin ryhmässä. Tiimityöskentely on kuitenkin olennainen osa asiantuntijan työtä ja tahtoisin kehittää taitojani toimia tiimin jäsenenä rakentavasti ja tehokkaasti.

Minkälainen asiantuntija haluaisin olla

Tulevaisuudessa tahtoisin olla asiantuntija, jolla on vahva monipuolinen osaaminen omassa ammatissani, ja kyky soveltaa sitä käytäntöön tavalla, joka antaa minulle mahdollisuuden tuottaa arvoa niin asiakkaille kuin organisaatiolleni.

Asiantuntijuuteni kehityskaari

Ennen yliopisto-opintojen alkamista olin asiantuntijana hyvin pintapuolinen. Lukion jäljiltä minulla oli hyvät yleistiedot ja kohtuullisen kattava yleissivistys, mutta tiettyihin aihepiireihin painottuva

asiantuntijuus puuttui vielä. Nyt yliopiston puolella minulla on oma pääaine, joka tähtää käytännön ja työelämän kannalta hyödyllisiin taitoihin. Olen esimerkiksi oppinut ohjelmoinnin perusteita sekä data-arkkitehtuurin merkitystä ja käytännön sovelluksia yritystoiminnassa.

Johtopäätös

Kokonaisuudessaan olen asiantuntijana sitoutunut alaani ja valmis jatkuvasti kehittämään itseäni ja osaamistani. Varsinkin nopeasti kehittyvässä nykymaailmassa on tärkeää pysyä ajan tasalla ja ymmärtää jatkuvan oppimisen merkitys. Nyt ja jatkossakin pyrin ylläpitämään mahdollisimman korkeaa laatua työssäni ja edistämään alani kehitystä omalla panoksellani. Tässä artikkelissa olemme tarkastelleet millainen asiantuntija minä olen, korostaen vahvuuksiani ja sitoutumistani jatkuvaan kehittymiseen omalla alallani.

Ryhmä 5, R.K

Mitä on markkinoinnin asiantuntijuus?

Minä ja markkinointi

Aloitin kauppatieteiden opinnot 2023 syksynä Vaasassa. Alavalinta oli minulle selkeä, sillä kaupallinen ala ja erityisesti markkinointi ovat kiinnostaneet minua jo pitkään. Myös viestinnän opiskelu on kiinnostanut minua, ja Vaasassa pystyn hyvin yhdistämään nämä kaksi moduuliopintojen kautta. Koulupaikan sain pääsykokeen kautta, joten olin koulun alkaessa paitsi kiinnostunut oppimaan lisää, myös valmiiksi perehtynyt tulevan vuoden opintojen sisältöön.

Kiinnostukseni markkinointiin on alkanut jo useita vuosia sitten. Olen opiskellut lukiossa psykologiaa ja jo silloin ajattelin sen olevan mielenkiintoista erityisesti ihmisen ostokäyttäytymisen näkökulmasta. Lisäksi olen pitkään ollut kiinnostunut trendien synnystä, ja olen tarkkaillutkin näitä ilmiöitä ympärilläni erityisellä mielenkiinnolla. Koenkin, että olen saanut asiantuntijuutta tarkkailemalla ihmisiä ympärilläni.

Minua markkinoinnissa kiehtoo sen antamat mahdollisuudet ja sen voima markkinoilla. Mikä tahansa kaupallistettava idea voi hyvällä markkinoinnilla niin sanotusti puhjeta kukkaan ja olla tuottava. Hyvä brändi kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tämän tajuttuani tiesin, että haluan isona olla luomassa menestyviä brändejä. 

”Markkinointia” vai markkinointia?

No miten sitä sitten tullaan asiantuntijaksi? Vai olenko sellainen jo? Koen ainakin, että suuri kiinnostus on saanut minut kiinnittämään huomiota asioihin, joita muut eivät ehkä huomaa. Tämä on jo jonkinlainen asiantuntijuuden merkki. 

Matkalla asiantuntijuuteen opinnot ovat isossa roolissa. Koen, että tällä alalla ovet työelämään ja ammattilaisuuteen voivat avautua ilman akateemista koulutusta, mutta yliopistosta valmistunut markkinoija saa käteensä painavemman avainnipun. Lähes kuka tahansa pystyy ”markkinoimaan” tuotteen tai palvelun, mutta asiantuntija osaa luoda brändejä. 

Ensimmäisenä kandivuonna olen suorittanut perusopintoja kaikista mahdollisista pääaineista, ja markkinoinnin perusteet oli minulle se odotetuin opintojakso. Aiemmin ajattelin markkinoinnin laajana, mutta yksiselitteisenä kokonaisuutena. Markkinoinnin perusteet kurssilla tajusin kuitenkin, että brändin luominen ja markkinointi ylettyvätkin jokaiseen tuotteen tai palvelun tuottamisen elinkaarta koskevaan vaiheeseen. Mieleeni painuivat kurssin opettajan sanat, joissa hän painotti miten me, ekonomit olemme tärkeässä roolissa markkinointi strategian luomisessa. Tulkitsen hänen sanansa niin, että olen valinnut oikean paikan kehittää asiantuntijuutta markkinoinnin saralla.

Kuva: Vaasan yliopiston kuvapankki

Asiantuntijuuden syventyminen

Vaikka minulla on jo vahvaa näkemystä markkinointiin ja brändäykseen, toivon opintojen tuovan minulle vielä lisää työkaluja asiantuntijuuden kasvattamiseen. Tulevana syksynä pääsen (toivottavasti) aloittamaan markkinoinnin aineopinnot kunnolla. Odotan niiltä uusia oivalluksia ja inspiroivaa oppimista. Haluan erityisesti kehittyä kokonaisuuden hahmottamisessa sekä teorian syvällisemmässä ymmärtämisessä. Koen olevani matkalla oikeaan suuntaan ja sen huomaaminen on motivoinut minua entisestään.

Iidaliina, ryhmä 3

Oma asiantuntijuuteni

Opiskelen tällä hetkellä viestintää ensimmäistä vuotta. Vaikka opinnot ovat vielä hyvin alussa, olen ehtinyt oppimaan ja tutkimaan paljon uutta. Olen opiskellut tähän mennessä viestinnän perusopintoja, markkinoinnin perusteita, akateemisia viestintätaitoja, terminologiaa sekä hallintotieteiden perusteita. Kaikista opintojaksoista on jäänyt jotain hyödyllistä, jota pystyn hyödyntämään jatkossa opinnoissa sekä työelämässä. En voi vielä sanoa tässä vaiheessa opintojani olevani asiantuntija monessa asiassa. Mielestäni kuitenkin opintojaksoilla, joissa käsittelyn kohteena ovat olleet nonverbaalinen viestintä ja erilaiset vuorovaikutustilanteet sekä niiden tulkinta ovat olleet hyödyllisimpiä sekä jääneet itselleni parhaiten mieleen. 

Asiantuntijuus työelämässä

Olen aina ollut hyvä tulkitsemaan ihmisiä sekä eleitä liitettynä puheeseen. Tästä on ollut apua myös esimerkiksi työelämässä asiakaspalvelutehtävissä. Olen toiminut pikaruokaravintolassa asiakaspalvelutehtävässä, jossa ihmisten tulkitsemisesta oli hyötyä. Eleitä, ilmeitä ja sanavalintoja tutkimalla osasin tulkita, kuinka tiettyä asiakasta kuuluisi palvella ja kuinka esimerkiksi haastavat tilanteet kuuluisivat hoitaa. Olen myös päässyt käyttämään tilanteissa viestinnällistä luovuuttani.  Viestinnän opinnoista on myös hyötyä asiakaspalvelutilanteissa. Viestintätilanteet sujuvat paremmin ja ihmisten tulkitseminen on helpompaa.

”Olen myös päässyt käyttämään tilanteissa viestinnällistä luovuuttani”

Asiantuntijuus yliopistoelämässä

Vuorovaikutustaidoista on myös hyötyä yliopistoelämässä. Onnistuneiden viestintätilanteiden ansiosta olen päässyt integroitumaan yliopistomaailmaan. Opinnot ovat olleet mieluisampia, koska olen onnistunut löytämään ystäviä yliopistosta. Olen päässyt myös mukaan järjestötoimintaan. Erilaisissa järjestöissä toimiminen on täydentänyt yliopistokokemustani. Olen oppinut kuinka tapahtumia organisoidaan ja mitä kaikkea niiden järjestämiseen liittyy. Tapahtumia organisoidessa olen oppinut myös, kuinka tapahtumista viestitään ja kuinka niiden markkinointi toimii sosiaalisessa mediassa. 

Millainen asiantuntija siis olen?

Asiantuntijuus on monimutkainen käsite, koska asiantuntijuus useimmiten koetaan tulevan koulutusuran kautta ja usein korkeasti koulutettuja kutsutaan asiantuntijoiksi. Asiantuntijuus voi kuitenkin karttua kokemusten myötä. Koenkin siis olevani asiantuntija ihmisten kanssa toimimisessa. Onnistun usein vuorovaikutustilanteissa ja osaan toimia ihmisten kanssa. Sopeudun ihmisten seuraan niin opintojen parissa kuin työelämässäkin. Aion jatkossakin hyödyntää tätä taitoa viestijänä opinnoissa ja tulevilla opintojaksoilla esimerkiksi markkinoinnin parissa. 

Kuva: Vaasan yliopiston kuvapankki

Ryhmä 10 , A.H, 17.4.2024

Matkalla viestinnän asiantuntijaksi

Kun pohdin omaa asiantuntijuuttani, itsekriittisyyteni ponnahtaa pintaan ja huomaan, että epävarmuuteni omaa osaamistani kohtaan on voimakasta. Nuoren ikäni ja vasta-alkaneiden yliopisto-opintojen puolesta minulla ei ole vielä ollut kovinkaan paljon aikaa kehittää omaa asiantuntijuuttani viestinnän alalla, mutta onneksi minulla ei ole mikään kiire. Olen kuluneen lukuvuoden aikana oppinut tunnistamaan omia vahvuuksiani ja taitojani, joiden avulla koen, että saan kehitettyä asiantuntijuuttani. Vaikka opintoni ovatkin vasta alussa, olen jo löytänyt polun, joka tuntuu itselleni sopivalta.

”Koenkin siis tärkeänä pohtia ja kehittää omaa asiantuntijuuttani niin usein kuin mahdollista.”

Viime syksynä alkaneet viestinnän opinnot Vaasan yliopistossa ovat sisältäneet tähän mennessä pääsääntöisesti vain laajoja kuvauksia siitä, minkälaista viestintä kokonaisuutena on. Ne ovat kuitenkin auttaneet minua muodostamaan käsityksen siitä, mitä viestinnän opiskelu tarkoittaa, ja millaisia tietoja ja taitoja minun on mahdollista kerryttää osaksi asiantuntijuuttani. On ollut mukavaa huomata, kuinka paljon intohimoa minulta löytyy opeteltavia aiheita kohtaan. En olisi voinut valita parempaa opiskelualaa. Myös digitaalisen markkinoinnin moduuliopinnot ovat auttaneet minua ymmärtämään sitä, mitä kaikkea omaan asiantuntijuuteeni tulevaisuuden työmarkkinoilla kuuluu. Opiskeluiden myötä olen oivaltanut myös sen, kuinka voimakkaasti oma alani on jatkuvasti muutoksessa. Koenkin siis tärkeänä pohtia ja kehittää omaa asiantuntijuuttani niin usein kuin mahdollista.

Itsensä ilmaiseminen visuaalisesti on myös yksi viestijän tärkeitä ammattitaitoja. Olen aina ollut kiinnostunut valokuvaamisesta ja kuvanmuokkauksesta, ja nyt alkaneessa työharjoittelussa olen päässyt luomaan sosiaalisen median sisältöjä yritykselle. Ilmapiiri työharjoittelussani on hyvin kannustava, saan oppia uutta tekemällä mokia ja kokeilemalla vapaasti uutta.

”On ilo huomata, kuinka jo nyt tarkastelen monia yhteiskunnallisia ilmiöitä viestijän näkökulmasta.”

Matkani kohti viestinnän asiantuntijuutta on vasta alussa, mutta olen valmis ottamaan vastaan kaiken, mitä se tullessaan tuo. On ilo huomata, kuinka jo nyt tarkastelen monia yhteiskunnallisia ilmiöitä viestijän näkökulmasta. Vaikka epävarmuus omasta osaamisesta saattaa joskus hiipiä mieleen, tiedän, että intohimoni ja haluni kehittyä auttavat minua eteenpäin.

Kuvalähde: https://cloud.uwasa.fi/index.php/s/c3fs9BbgxucBRQR#/

Ryhmä 10, A.K.